Arkisto kuukaudelle 2/2008


Lajittelu on helppoa

Perjantai, 15.2.2008

Olen laajentanut jätteiden lajittelua niin, että ota nykyään erikseen myös pienmetallin sekä kartongin. Aiemmin lajittelin jätteet vain kaatopaikkajätteisiin, energiajätteisiin, biojätteisiin, lasiin ja keräyspaperiin.

Metallin kierrätys on erityisen hyödyllistä, sillä sitä pystytään käyttämään uudestaan laadun kärsimättä, toisin kuin esimerkiksi paperia. Kartonkia kertyy myös yllättävän paljon erilaisista pakkauksista, joten katsoin aiheelliseksi lajitella senkin.

Kun useimmiten käytetyt jäteastiat ovat vierekkäin, lajittelu on aivan yhtä vaivatonta kuin jos heittäisi kaiken sekajätteeseen. Monille suurin kynnys onkin varmaan se, että aluksi joutuu vähän miettimään, että mihinköhän tämän nyt sitten laittaisi. Hyvin pian jätteen kuitenkin heittää oikeaan astiaan automaattisesti, eikä koko lajittelua joudu enää edes ajattelemaan.

Koska lajittelu ei mitenkään lisää jätteen määrää, ei lajittelua varten tarvitse edes kovin paljon ylimääräistä tilaa.

Lajittelupäiväkirja

Pidin (itse asiassa jo pari kuukautta sitten) mielenkiinnosta jonkin aikaa kirjaa eri jätteistä ja siitä mihin jäteastiaan tulen niitä laittaneeksi. Tässä tulokset:

Biojäte

  • hedelmien kuoria
  • ruoan jätteitä
  • kananmunakennoa (revitty kuivikkeeksi)
  • kananmunan kuoria
  • talouspaperia

Energiajäte

  • hammaslankapurkin muoviosa
  • talouspaperia
  • wc-paperia
  • hammaslankaa
  • pumpulia
  • jugurttipurkki
  • raejuustopurkki
  • henkarisetin käärepahvi (en ollut varma sopiiko kartonkikeräykseen)
  • muovipullon korkin jämät
  • muovipusseja
  • kuitteja
  • pieniä määriä lankaa
  • sukkapaketin muovinen ripustuskoukku
  • jumppakuminauhapaketin muoviosat
  • almanakan kannet
  • silmätippapipetti
  • muovikääre
  • paperinenäliina
  • aurinkorasvapurkki
  • kasvovoidepurkki
  • piilolinssinestepurkki
  • muovihenkareita
  • hiuksia
  • kynsiä
  • huulirasvapaketin muoviosa
  • lahjapaperia
  • raaputusarpoja
  • lahjakortin pakkauspahvi (voimakkaasti värjätty)
  • liimateippiharjan teippipala
  • kosteusvoidepullo

Pienmetalli

  • hammaslankapurkin leikkuriosa
  • partaterä
  • jogurttipurkin kansi
  • raejuustopurkin kansi
  • kissanruokapurkki
  • almanakan kierreselkä
  • ananassäilykepurkki

Keräyspaperi

  • kirjekuoria
  • mainoslehtisiä
  • mainoskirjeitä
  • almanakan sivut

Kartonki

  • hammaslankapaketti
  • pakkauspahvia
  • sukkapaketin pahvit
  • jumppakuminauhapaketin pahviosat
  • huulirasvapaketin pahviosa

Kaatopaikkajäte

  • purukumi
  • kosteudenkeräyspussi
  • aurinkorasvaa
  • kasvovoidetta
  • lahjapakettinarua
  • raaputusarvan raaputusjätteet

(samanlaiset jätteet on merkitty vain kerran, eli kissaa on kyllä ruokittu säännöllisesti)

Mielenkiintoista tuossa on, että

  1. varsinaista kaatopaikkajätettä syntyy todella vähän
  2. suurin osa energiajätteesta on muovia

Jos muovia ei voisi hyödyntää energiajätteenä, se menisi kaatopaikalle. Toisaalta nyt kun se voi (vaikkakin se poltetaan, joten sitä ei kait voi laskea todelliseksi kierrätykseksi), kaatopaikka-astia täyttyy todella hitaasti. Lajittelemalla jätteitä noinkin suurpiirteisesti, saan lajiteltua yli 90 % jätteistä jonnekin muualle kuin sekajätteeseen.

Harmi vain, että nykymaailmassa muovia syntyy niin paljon ja että se on niin hankalasti käsiteltävää. Jos paikkakunnalla ei kerätä energiajätettä, kaikki muovi menee kaatopaikalle. Ja muovihan ei tunnetusti kovin nopeasti maadu.

Kierrätys- ja lajitteluoppaita

Valitettavasti täysin yleispäteviä lajitteluohjeita ei voi jakaa, sillä eri kuntien jätehuolto pystyy hyödyntämään eri jätteitä eri tavalla. Esimerkiksi keräyspaperin sisältö tuntuu poikkeavan aika paljon eri kunnisa. Energiajäte on toinen, ja esimerkiksi Turun seudulla CD-levyt koteloineen voi laittaa energiajätteeseen, mutta Päijät-Hämeessä ne kuuluvat kaatopaikkajätteeseen. Monissa kunnissa taas energiajätettä ei edes kerätä.

Kannattaa siis pääasialliseti tutustua oman kunnan lajitteluohjeisiin ja epäselvissä tapauksissa kysyä jätehuollolta, miten asia on.


SunMuro

Keskiviikko, 6.2.2008

Löysin yllättäen Prismasta suomalaisia muroja, jotka eivät ole kovin kalliita. Topfoodin valmistamat SunMuro-murot ovat “peräti” 33-prosenttista täysjyväviljaa ja valmistettu neljästä eri viljasta. Kilohinta niillä on reilut 5 euroa.

Murot näyttävät ihan perinteisiltä riisimuroilta, mutta oudosti maistuvat ja tuoksuvat vähän popcornille.

Eivät mitään älytöntä terveysruokaa, mutta ihan ok makuisia ja kelpaavat minulle vaihtoehdoksi sen iänikuisen myslin rinnalle, jota tässä on tullut jo aika pitkään syötyä. (Vaikka repsahdinkin eloveenaan välillä.)