Eettisempää parranajoa, osa 2
Perjantai, 8.5.2009, kirjoittanut JuhaOlen siistinyt partaani noin puolitoista vuotta perinteisellä höylällä, joten ajattelin kirjoittaa aiemman kirjoitukseni jatkoksi lyhyen yhteenvedon aiheesta “Miten on höyläily sujunut?”. Kirjoitus ei sisällä ekohenkisiä ajatuksia.
Tekniikka
Ajokulman säätö
Yhdessä vaiheessa ilmaantui sellainen outous, että parta ei leikkaantunut kunnolla. Ajattelin syyn olevan vaahdossa tai terissä, mutta sitten tajusin, että tekniikkani oli mennyt takapakkia. Jostain syystä olin alkanut pitää terää liian suuressa kulmassa ihoon nähden, jolloin se ei leikannut kunnolla. Mitä ihonmyötäisemmin terää pitää, sitä tarkemmin se leikkaa. Kun palautin tämän mieleeni, ongelmat katosivat.
Terän lämpö
Monien kokeilujen tuloksena olen päätynyt siihen, että kuuma terällä saa ajettua paremmin kuin kylmällä. En tiedä miksi, mutta näin se vain. Tämä lienee yksilöllistä (ja osittain varmasti psykologista), koska jotkut vannovat kylmän terän nimeen. Itse olen saanut parhaat ajot silloin kun terä melkein polttaa naamaa.
Tarvikkeet
Vaahdot
Ekovaahdot ovat osoittautuneet ihan hyviksi valinnoiksi. Laveran vaahdon hinta on noussut, joten olen ostanut taas halvempaa Body Shopin vaahtoa. Olen tietoisesti jättänyt kalliit ammattivaahdot kokeilematta, joten mitään vertailukohtaa niihin ei ole. Näilläkin pärjään mainiosti.
Terät
Aluksi käytin Merkurin partateriä, mutta ainoa paikka missä olen nähnyt niitä on Miehenkauppa. Sieltä teriä pitäisi kuitenkin tilata vähintään 30 eurolla, joten olen siirtynyt melkein joka marketista löytyviin Gilletten Platinum-teriin, vaikka kalliimpia ovatkin. Ne ovat yllättäen osoittautuneet mielestäni jopa paremmiksi kuin Merkurin terät.
Terän olen päätynyt putsaamaan ja kääntämään kahden viikon välein ja vaihtamaan neljän viikon välein. Jossain vaiheessa putsasin sen kerran viikossa, mutta terä tuntui kärsivän siitä, omasta mielestäni ilman mitään syytä. Kokeilen varmaan tulevaisuudessa uudestaan kerran viikossa putsaamista, koska höylä menee jo viikon aikana jokseenkin epäsiistin näköisesksi.
Yhteenvetona
Kaiken kaikkiaan olen ollut tyytyväinen tähän perinteiseen ajotapaan. Uutuuden viehätys on tosin jo hävinnyt ja on aamuja, jolloin ei millään jaksaisi alkaa sekoittamaan vaahtoa. Ajoittain siis kaipaan sähkökoneen helppoutta, mutta en ainakaan vielä sähkökoneella ajamista. Naama tuntuu terveemmältä, eikä mitään ärsytysoireita ole ilmaantunut, paitsi silloin kun tekee mieli kilpailla vauvan pepun kanssa ja tulee ajaneeksi liian tarkkaan (jos haluaa, höylällä saa todella sileää jälkeä).
Näillä näkymin paluuta sähkökoneisiin tai muovihöyliin ei ole.
Kulutusjuhla » Parran höyläys voittaa koneajon kirjoitti 8.5.2009 klo 12.02:
[...] Juha on ajanut partaansa n. 1,5 vuotta höylällä ja kertoo nyt kokemuksistaan: “Kaiken kaikkiaan olen ollut tyytyväinen tähän perinteiseen ajotapaan. Uutuuden viehätys on tosin jo hävinnyt ja on aamuja, jolloin ei millään jaksaisi alkaa sekoittamaan vaahtoa. Ajoittain siis kaipaan sähkökoneen helppoutta, mutta en ainakaan vielä sähkökoneella ajamista. Naama tuntuu terveemmältä, eikä mitään ärsytysoireita ole ilmaantunut, paitsi silloin kun tekee mieli kilpailla vauvan pepun kanssa ja tulee ajaneeksi liian tarkkaan (jos haluaa, höylällä saa todella sileää jälkeä).” (Mari Koo) Jaa tämä kirjoitus: [...]
naisihminen kirjoitti 31.10.2009 klo 21.48:
Oletko kokeillut partasaippuoita? Eivät montaa euroa maksa ja löytyy luomuversionakin.
Kimmo kirjoitti 13.3.2010 klo 22.47:
Heti alkuun haluan kiittää artikkelisi ensimmäistä osaa. Sen ansiosta siirryin myös itse hiljalleen markettihöylistä de-maailmaan tuossa 2009 vuoden alkupuolella. Siirtymisen syynä oli lähinnä toivo punotuksen ja sisäänkasvavien karvojen vähenemisestä, mikä onkin nyt sitten toteutunut.
Heti perään joudun kyllä kritisoimaan tuota terien kestoa. Onko partasi todella pehmeä tai iho terästä? Terät kuuluisi vaihtaa muutaman ajon välein, ja suositus on, että joka ajoon olisi uusi terä. Näin tulee tehtyä itse.
Tällä hetkellä on täällä menossa 100 kappaleen Derbyterätesti. Sitä ennen meni 30 Featheria, jotka lienevät terävimpiä, mitä löytyy. Ne ovat kuitenkin melko kalliita lähes yhtä teräviin Derbyihin verrattuna. Esim. Amazonista 100 Derbyä $15 ja sama määrä Feathereita $46. Tuohon verrattuna suomessa myytävät terät ovat kohtalaisella kiskurihinnalla kaupattua tavaraa. Todennäköisesti Feather tulee olemaan se vaihtoehto, millä alan pidemmällä tähtäimellä naamaani raapimaan.
Itselläni oli alkuun suuria ongelmia lopputuloksen kanssa, mutta jossain vaiheessa tajusin painavani höylää liian kovasti kiinni ihoon. Siihen kun kiinnittää huomiota niin ajelu sujuu (nykyään) aikasta hyvin.
Perinteinen partasaippua on tämän hetkisen mielipiteen mukaan aivan ehdoton. En voisi kuvitella palaavani cremeen puhumattakaan markettivaahdoista. Tuo kestääkin varmaan vuosia ja hinta oli vajaa 20 euroa briteistä. Lisäksi synteettinen harja oli ainakin omalle parralleni ihan liian pehmeä – boar on ollut käytössä pari kuukautta ja on kyllä ihan loistava. Sitä käyttäessä tuntuu tekevänkin naamalle jotain järkevää.
Tämän hetken välineisiin ja jälkeen olen erittäin tyytyväinen, mutta mielessä on kyllä käynyt kunnon partaveitsen testaaminen. Käytän ajamiseen edelleen melko paljon aikaa, mutta eiköhän se siitä hiljalleen nopeudu, kun jaksaa vaan ajaa kunnolla joka kerta. Ja kyllä – sähkökoneisiin on mennyt rahaa satoja euroja. Nekin rahat olisivat säästäneet, kun olisi aikoinaan tajunnut siirtyä de-maailmaan :)
Kuten näin pitkälle lukeneet huomasivat, olen tilaillut tavaroitani melko paljon ulkomailta. Valikoima täällä on toistaiseksi sen verran köyhä, että se on melkein välttämätöntä, jos haluaa etsiä testiin itselleen sopivimpia tuotteita.
Vanha setti (2/2009 ->): Merkur Futur, Merkur blades, Men-U creme, Men-U synthetic brush
Uusi setti (1/2010 ->): Merkur HD slant bar, Feather/Derby blades, Tabac Original soap, Omega 83 boar
Juha kirjoitti 16.3.2010 klo 11.35:
Kiitos kommentista. Kritiikkiä saa ja pitää esittää.
Parran pehmeyttä en osaa arvioida mutta iho ei ole terästä. Tuo pari viikkoa on se minkä terä maksimissaan minulla kestää, syytä siihen en tiedä. On tosin myönnettävä, että viime aikoina terä on alkanut usein tuntua jo tuota aikaisemmin tylsältä, jonka takia olen päätynyt siihen, että en yritä sinnitellä terän kanssa mitään tiettyä aikaa, vaan vaihdan sen (tai puolen) kun siltä tuntuu. Yhtä kaikki, en muista että siltikään minulla olisi koskaan edes viikon sisään alkanut terä tuntumaan pahalta, saati sitten parin päivän.
Toisaalla ovat kommentoineet, että samasta paketista otettujen terien kesto voi vaihdella paljonkin, mutta erään kyselyn mukaan näköjään kolmen ajon jälkeen useimmat vaihtavat.
Kukin tyylillään. :)
Partasaippuaa minulle ovat muutkin suositelleet, ja olen kokeilemassa sitä heti kun käytössä oleva vaahdoke loppuu.