Kesän aikana otin tavoitteeksi saattaa kaiken mahdollisen kierrätyskelpoisen kotonani kerääntyvän muovin muovipussien kierrätyspisteeseen. Aina kun ostin tuotteen joka oli pakattu muoviin, lähetin valmistajalle postia ja kysyin voiko pakkauksen viedä muovipussien kierrätykseen. Vastauksia tuli vaihtelevasti. Osa ei koskaan vastannut, osa hyvinkin auliisti.
Näiden vastausten pohjalta sitten sain kerättyä melko ison kasan muovipakkauksia (lähinnä erilaisia pusseja), jotka valmistajien mukaan soveltuvat täysin vietäväksi nimenomaan kuluttajille tarkoitettuihin muovipussien kierrätyspisteisiin.
Ennen kuin vein muoveja kierrätyspisteeseen, vastuuntuntoisena ihmisenä lähetin vielä Muovikassi kiertoon -sivustolle (käytännössä L&T:lle) postia ja kysyin, että voihan näin tehdä. Olin aiemmin jo saanut heiltä vastauksen, jonka olin tulkinnut niin, että jos pakkauksen muoviseoksen puhtauden saa varmistettua, minkä tahansa (puhtaan) polyeteenin voi viedä kierrätyspisteeseen. Kysyin asiasta uudestaan lähinnä varmistaakseni ettei mitään väärinymmärrystä ollut käynyt.
Vastaus kuului tiivistettynä: “Jos siinä ei ole kahvoja, sitä ei saa viedä kierrätyspisteeseen.”
Siis mitä? Valmistaja sanoi, että se on sitä samaa muovia kuin kauppakassit ja kelpaa kierrätykseen. “Me emme voi ottaa riskiä, että materiaali ei ole puhdasta. Jos siinä ei ole kahvoja, se ei kelpaa.”
Aha.
Siis ymmärrän toki, ja minulle on moneen kertaan tavattu, että pääohje heillä on, että vain kahvalliset muovit viedään kierrätykseen. Ymmärrän kyllä senkin, että jos ohje ei ole riittävän selkeä, ihmiset vievät sinne kaikkea kengistä ruohonleikkuriin. Ymmärrän vielä senkin, että he tekevät tätä puhtaasti rahan takia, jolloin tärkeämpää on maksimoida materiaalin puhtaus kuin kierrätettävän muovin määrä.
Mutta jos minä olen tuotteen valmistajalta kysynyt asiaa, niin eikö varmistus ole tullut silloin jo melko hyvältä auktoriteetilta? Ilmeisesti ei.
Piru minussa haluaisi pitää pienen askartelutuokion saksien kanssa ja leikata mm. pakastevihannes- ja porkkanapusseihin pienet kahvat, mutta en taida kuitenkaan. Olen itse asiassa ollut hieman huolissani merenelävien ylenpalttisesta lisääntymisestä, joten ehkä on ihan hyvä että pääsen kantamaan korteni Tyynenmeren jätepyörteen kaltaisiin kekoihin*.
Joten mitä ikinä olenkaan täällä sanonut muovin kierrätyksestä, se ei enää pidä paikkaansa ja muovin kierrätyskelpoisuus pitää siis katsoa seuraavan taulukon mukaan:
| Muovityyppi |
Kierrätyskelpoisuus |
| Puhdasta polyeteeniä (PE-LD (4) tai PE-HD (2)), jossa on kahvat |
Kelpaa kierrätykseen |
| Puhdasta polyeteeniä, mutta kahvat puuttuvat |
Ei kelpaa kierrätykseen |
Ehkä pitäisi ehdottaa tuotevalmistajille, että he lisäävät yleisen hyvän nimissä kaikkiin kierrätyskelpoisiin muovipakkauksiinsa kahvat, oli niille tarvetta eli ei. Kun eivät kuulemma muunlaiset pakkausmerkinnät ole vielä riittävän selkeitä.
* = No joo, ei se välttämättä kaatopaikalta luontoon päädy. Mutta kuitenkin.
