Arkisto kategorialle ‘Juha tutkii’


Kahvat puuttuvat!

Lauantai, 5.12.2009

Kesän aikana otin tavoitteeksi saattaa kaiken mahdollisen kierrätyskelpoisen kotonani kerääntyvän muovin muovipussien kierrätyspisteeseen. Aina kun ostin tuotteen joka oli pakattu muoviin, lähetin valmistajalle postia ja kysyin voiko pakkauksen viedä muovipussien kierrätykseen. Vastauksia tuli vaihtelevasti. Osa ei koskaan vastannut, osa hyvinkin auliisti.

Näiden vastausten pohjalta sitten sain kerättyä melko ison kasan muovipakkauksia (lähinnä erilaisia pusseja), jotka valmistajien mukaan soveltuvat täysin vietäväksi nimenomaan kuluttajille tarkoitettuihin muovipussien kierrätyspisteisiin.

Ennen kuin vein muoveja kierrätyspisteeseen, vastuuntuntoisena ihmisenä lähetin vielä Muovikassi kiertoon -sivustolle (käytännössä L&T:lle) postia ja kysyin, että voihan näin tehdä. Olin aiemmin jo saanut heiltä vastauksen, jonka olin tulkinnut niin, että jos pakkauksen muoviseoksen puhtauden saa varmistettua, minkä tahansa (puhtaan) polyeteenin voi viedä kierrätyspisteeseen. Kysyin asiasta uudestaan lähinnä varmistaakseni ettei mitään väärinymmärrystä ollut käynyt.

Vastaus kuului tiivistettynä: “Jos siinä ei ole kahvoja, sitä ei saa viedä kierrätyspisteeseen.”

Siis mitä? Valmistaja sanoi, että se on sitä samaa muovia kuin kauppakassit ja kelpaa kierrätykseen. “Me emme voi ottaa riskiä, että materiaali ei ole puhdasta. Jos siinä ei ole kahvoja, se ei kelpaa.”

Aha.

Siis ymmärrän toki, ja minulle on moneen kertaan tavattu, että pääohje heillä on, että vain kahvalliset muovit viedään kierrätykseen. Ymmärrän kyllä senkin, että jos ohje ei ole riittävän selkeä, ihmiset vievät sinne kaikkea kengistä ruohonleikkuriin. Ymmärrän vielä senkin, että he tekevät tätä puhtaasti rahan takia, jolloin tärkeämpää on maksimoida materiaalin puhtaus kuin kierrätettävän muovin määrä.

Mutta jos minä olen tuotteen valmistajalta kysynyt asiaa, niin eikö varmistus ole tullut silloin jo melko hyvältä auktoriteetilta? Ilmeisesti ei.

Piru minussa haluaisi pitää pienen askartelutuokion saksien kanssa ja leikata mm. pakastevihannes- ja porkkanapusseihin pienet kahvat, mutta en taida kuitenkaan. Olen itse asiassa ollut hieman huolissani merenelävien ylenpalttisesta lisääntymisestä, joten ehkä on ihan hyvä että pääsen kantamaan korteni Tyynenmeren jätepyörteen kaltaisiin kekoihin*.

Joten mitä ikinä olenkaan täällä sanonut muovin kierrätyksestä, se ei enää pidä paikkaansa ja muovin kierrätyskelpoisuus pitää siis katsoa seuraavan taulukon mukaan:

Muovityyppi Kierrätyskelpoisuus
Puhdasta polyeteeniä (PE-LD (4) tai PE-HD (2)), jossa on kahvat Kelpaa kierrätykseen
Puhdasta polyeteeniä, mutta kahvat puuttuvat Ei kelpaa kierrätykseen

Ehkä pitäisi ehdottaa tuotevalmistajille, että he lisäävät yleisen hyvän nimissä kaikkiin kierrätyskelpoisiin muovipakkauksiinsa kahvat, oli niille tarvetta eli ei. Kun eivät kuulemma muunlaiset pakkausmerkinnät ole vielä riittävän selkeitä.

* = No joo, ei se välttämättä kaatopaikalta luontoon päädy. Mutta kuitenkin.


Mitä suihkusaippuat sisältävät?

Perjantai, 19.6.2009

Mitä pitääkään sisällään tavallinen marketista ostettava suihkusaippua, ekologiseksi itseään markkinoivan yrityksen suihkusaippua sekä ihan oikeasti luonnonmukaiseksi sertifioitu (EcoCert) suihkusaippua?

Vastuuvapauslauseke

En ole kemisti, enkä ole kovin hyvin perehtynyt muutenkaan kemianteollisuuteen. Käyttämäni termit ja suomennokset saattavat siis olla täysin vääriä. Tässä mainittujen tuotteiden kohdalla aineen käyttötarkoitus saattaa olla eri kuin mitä olen kirjoittanut, mutta koska en ole löytänyt valmistajien selvityksiä aineiden käyttötarkoituksista, on ollut pakko arvailla.

Olen kuitenkin yrittänyt tehdä mahdollisimman huolellista selvitystyötä ja mahdolliset virheet eivät ole tarkoituksellisia. Korjaukset otetaan erittäin mielellään vastaan. Aion myös itse tehdä jatkotutkimusta sellaisten ainesosien kohdalla, joiden käyttötarkoitus on minulle epäselvä.

Mutta itse asiaan…

Dove Beauty Care Shower Cream Oil

Sisältää neljänneksen kosteusvoidetta, mikä voi osaltaan vaikuttaa monimutkaiseen koostumukseen.

Aqua
Vesi.
Helianthus Annuus Seed Oil
Auringonkukansiemenöljyä. Uskoisin, että käytetään tässä kosteuttavana aineena.
Sodium Laureth Sulfate
Natriumlauryylieetterisulfaatti. Varsinainen pesuaine, saa aikaan pesuaineen vaahtoamisen. Voi ilmeisesti aiheuttaa joillekin ihmisille allergisia oireita, mutta tätä ei voi juurikaan korvata millään.
Glycerin
Glyseroli. Kuuluu alkoholeihin. Wikipediassa sanotaan, että “Glyserolia käytetään esimerkiksi ihovoiteissa, hammastahnoissa ja tupakassa kosteutta sitovana aineena.”
Cocamidopropyl Betaine
Kookosöljystä saatavien rasvahappojen amidien ja trimetyyliglyseenin sekoitus. Käytetään tensidinä, eli pienentämään nesteen pintajännitettä, mikä tekee siitä helpommin levitettävää.
Lauric Acid
Dodekaanihappo. Tyydyttynyt rasvahappo, jota saadaan mm. kookosöljystä ja palmuöljystä. Sitä löytyy myös ihmisen ja lehmän maidosta. Sen avulla
saadaan rasva liukenemaan veteen.
Cocamide MEA
Cocamide monoethanolamine. Tuotetaan kookosöljyn rasvahapoista. Käytetään vaahtoa muodostavana aineena.
Parfum
Hajustetta. Voi sisältää käytännössä mitä vain.
Petrolatum
Vaseliinia. Yleinen glyserolin korvike (halvemmissa) kosteusvoiteissa. Myös vaseliinin tarkoitus on sitoa kosteutta.
Prunus Amygdalus Dulcis Oil
Manteliöljyä. Käytetään kosteuttavana aineena.
Lanolin Alcohol
Lanoliini on villaeläinten (kuten lampaat) tuottamaa rasvaa, ja lanoliinialkoholi on sen johdannainen. Käytetään kosmetiikkatuotteissa sakeuttamaan koostumusta ja tekemään siitä kermaisempaa ja kiiltävämpää.(1
Isostearic Acid
Iso-oktadekaanihappo tai isosteariinihappo. Steariinihappo on rasvahappo, jota käytetään yleisesti kosmetiikkatuotteissa. Suihkusaippuassa sen todennäköisin käyttötarkoitus on toimia liukastavana ja/tai puhdistavana aineena.
Guar Hydroxypropyltrimonium Chloride
Guarkumi, 2-hydroksi-3-(trimetyyliammonio)propyylieetteri. Vesiliukoinen guarkumin johdannainen, jota käytetään yleisesti “hoitavana” aineena shampoissa (esim. kampaamista helpottamaan ). Sitä käytetään myös sakeuttavana aineena kosmetiikassa ja ruokatuotteissa, kuten kastikkeissa.
BHT
Butyloitu hydroksitolueeni, antioksidantti. Käytetään ruokateollisuudessa säilöntäaineena, tarkka käyttötarkoitus kosmetiikassa ei ole minulla tiedossa.
Citric Acid
Sitruunahappo. Käytetään saippuoissa kelatoimaan veden metalleja, jolloin vaahtoa muodostuu helpommin ja puhdistavat aineet toimivat paremmin.
Disodium EDTA
Dinatriumedetaatti. Sama käyttötarkoitus kuin sitruunahapolla.
Benzophenone-4
Sulisobentsoni. Suojaa ihoa ultraviolettisäteilyltä (miksi sitä on suihkusaippuassa?).
Sodium Benzoate
Natriumbentsoaatti. Säilöntäaine. (Joutuessaan tekemisiin
askorbiinihapon kanssa saattaa muodostaa bentseeniä, joka on karsinogeeni.)
Alpha-Isomethyl Ionone
Hajuste.(2, 3
Benzyl Salicylate
Bentsyylisalisylaatti. Mahdollisesti joko UV-säteilyä absorboiva aine tai hajusteiden liuotin.
Butylphenyl Methylpropional
2-(4-tert-butyylibentsyyli)propionaldehydi. Hajua tai makua peittävä aine. Olettaisin, että käytetään peittämään jonkin muun ainesosan ominaishajua.
Coumarin
Kumariini. Hajua tai makua peittävä aine. Käytetään myös rotanmyrkkynä, ei kuitenkaan ole ihmiselle myrkyllinen näin pienissä määrin.
Hexyl Cinnamal
Hajuste.
Limonene
Eräs hiilivety. Haisee voimakkaasti appelsiinille, jonka takia sitä käytetään hajusteena kosmetiikkatuotteissa.
Linalool
Linaloli. Käytetään kosmetiikkateollisuudessa hajusteena. Voidaan käyttää myös mm. hyönteismyrkkynä.
CI 16255
Väriaine.
CI 42053
Väriaine.

Body Shop Almond Shower Gel

Aqua
Vesi.
Sodium Laureth Sulfate
ks. edellä. (tarkoitan tällä nyt ja jatkossa edellistä tuotetta)
Glycerin
ks. edellä.
Cocamidopropyl Betaine
ks. edellä.
Cocamide DEA
Cocamide diethanolamine. Vastaava kuin Cocamide MEA (ks. edellä), mutta tuotetaan yhdistämällä kookosrasvoja eri aineeseen kuin MEA:ssa.
Coco-Glucoside
ks. edellä.
PEG-40 Hydrogenated Castor Oil
Hydrattu risiiniöljy. Käytetään lähinnä liukasteena sekä pintakäsittelyaineena.(4 En ole aivan varma mihin tätä tarvitaan suihkusaippuassa.
Phenoxyethanol
2-fenoksietanoli. Liuotin, jolla on myös antibakteerisia ominaisuuksia. Kemianteollisuus käyttää sitä moneen tarkoitukseen. Luulen, että tässä sen tarkoitus on poistaa likaa iholta.
Parfum
Hajuste.
Sodium Benzoate
ks. edellä.
Citric Acid
ks. edellä.
Hexyl Cinnamal
Hajuste.
Linalool
ks. edellä.
Benzephenone-4
ks. edellä.
Prunus Amygdalus Dulcis Extract
ks. edellä.
Butylphenyl Methylpropional
ks. edellä.
Disodium EDTA
ks. edellä.
Limonene
ks. edellä.
Coumarin
ks. edellä.
CI 15985
Väriaine (auringonlaskun keltainen).
CI 17200
Väriaine.
CI 42053
Väriaine.

Urtekram Aloe Vera Shower Gel

Aqua
Vesi.
Aloe Barbadensis Gel
Aloe Vera -geeliä. Käyttötarkoitus tuntematon.
Cocamidopropyl Betaine
Ks. edellä.
Sodium Coco-sulfate
Oletan, että tämän suomenkielinen nimi on natriumkookossulfaatti. Sen alkuperä on kookospähkinät ja sitä käytetään puhdistavana aineena, kuten natriumlauryylieetterisulfaattia, mutta on ilmeisesti turvallisempi ja luonnonmukaisempi vaihtoehto.(5
Glycerin
Ks. edellä.
Coco Glucoside
Glukosidi on glukoosista johdettu glykosidi. En ymmärrä mitä tämä aine tarkkaan ottaen on (veikkaan, että kookossokerin (jos sellaista on) johdannainen), mutta sitä käytetään vaahtoavana aineena.
Citric Acid
Ks. edellä.
Melissa Officinalis Extract
Sitruunamelissauute. Käytetään tässä hajusteena.
Mentha Piperita Extract
Piparminttu-uute. Käytetään tässä hajusteena.
Citrus Aurantium Dulcis Oil
Appelsiinista tai sen kuoresta uutettua öljyä. Käytetään tässä hajusteena.
Geraniol
Kasveissa esiintyvä yhdiste. Käytetään sekä hajusteena että “ihoa piristävänä aineena”.
Linalool
Ks. edellä.
Limonene
Ks. edellä.

Lähteet

Olen käyttänyt tiedonhankintaan pääasiassa englannin- ja suomenkielistä Wikipediaa, sekä ainesosien nimien suomentamiseen Euroopan komission INCI-listaa. Olen käyttänyt INCI-listaa myös joidenkin ainesosien käyttötarkoitusta selvittäessä.

Tiettyjen ainesosien kohdalla lähteinä olen käyttänyt myös seuraavia www-sivuja:

1. http://en.mimi.hu/beauty/lanolin_alcohol.html
2. http://www.cosmeticsdatabase.com/ingredient.php?ingred06=700295
3. http://www.cosmeticsinfo.org/ingredient_details.php?ingredient_id=1788
4. http://www.realself.com/ingredient/peg-40-hydrogenated-castor-oil
5. http://www.mnn.com/lifestyle/health/stories/safe-shampoo


Hyvää Ruotsista

Perjantai, 14.11.2008

Tarkkana poikana olen huomannut, että Ingmanin jäätelöistä sekä Arla Ingmanin perinteisistä jogurteista on hävinnyt Hyvää Suomesta -merkit. Jäätelöihin on niiden sijaan tullut Avainlippu, jogurtteihin ei mitään.

Ongelma Avainlippu-merkissä on se, että se ei ota mitään kantaa raaka-aineiden kotimaisuuteen. Jos riittävän suuri osaa tuotteen valmistuskustannuksista syntyy Suomessa, raaka-aineet voivat olla kokonaan jostain muualta, ja tuote on silti oikeutettu Avainlippuun. Lähinnä se siis kuvaakin sitä, missä tuote on valmistettu, eikä se itse asiassa muuta väitäkään tekevänsä.

Tästä huolestuneena tiedustelin asiaa Ingmanilta, ja pienen tivaamisen jälkeen sain asiallisen vastauksenkin.

Syy Hyvää Suomesta -merkin poistumiseen on heidän mukaansa se, että suomalaista maitoa ei aina riitä raaka-aineeksi, joten välillä joudutaan turvautumaan ruotsalaiseen maitoon. Pääasiassa he kuitenkin käyttävät aina suomalaista maitoa sikäli kun sitä on saatavilla.

Jotain tällaista ounastelinkin, mutta en oikein tiedä miten tähän pitäisi suhtautua.

Kuten olen aiemmin todennut, minulle on tärkeää että eläinperäisissä tuotteissa käytetään kotimaisia eläimiä, koska siten minulla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa näiden eläinten kohteluun. Toisaalta minulla ei ole mitään käsitystä tuotantoeläinten hyvinvoinnista Ruotsissa, ehkä niillä on siellä paremmat olot kuin täällä?

Kai niitä on sitten edelleen soveliasta ostaa, mutta harmittaa vähän kun tällä tavalla heitetään kapuloita eettisen valinnan rattaisiin.

Mors grisar

Asiaa sivuten olen todennut, että leikkeleiden kanssa pitää olla myös tarkkana. Ainakin HK harrastaa sellaista, että välillä paketissa on Hyvää Suomesta -merkki ja välillä ei. Ilmeisesti siis possutkin ovat välillä suomalaisia ja välillä jostain muualta. Siipikarja varsinkin on aika usein ulkomaista.

Niiden kanssa aion kuitenkin olla tiukkana ja jätän sellaiset paketit kauppaan josta merkkiä ei löydy. Vaikka PETAn taannoin julkaisema video kertoi karua kieltään lihatuotantoeläinten kohtelusta Suomessa, uskon että suomalainen on silti parempi valinta. Varsinkin jos eläin joudutaan kuljettamaan elävänä ulkomailta.

(puhutaan lihansyönnin eettisyydestä joskus toiste)


Hammastahnoista

Lauantai, 25.10.2008

Kingfisherin hammastahnan hinnannousu

Kingfisher-hammastahnojen hinta on noussut Ruohonjuuressa sen verran, että ne maksavat jo yli 9 euroa. Tämä on niin hurja hinta hammastahnasta, että oli pakko kysellä miksi hintaa on nostettu. Ruohonjuuresta vastattiin, että

Kingfisherin maahantuoja Makrobios on nostanut Kingfisher-hammastahnojen tukkuhintoja kahteen kertaan huhtikuun 2008 jälkeen, joten myös me olemme joutuneet näin menettelemään. Maahantuoja on perustellut hinnannostojaan tavarantoimittajansa hinnannostolla sekä kuljetus yms. logististen kustannusten jyrkällä nousulla (polttoaineen hinta yms.)

Ihmetyttää kyllä, että kuinka monien käsien kautta hammastahnat kulkevat, jotta niiden hinta kasvaa noin suureksi. Punnitse & Säästä -ketju tuo hammastahnat itse maahan, ja siellä saman kokoinen tuubi maksaa edelleen 3,95 euroa.

RDA

Kun aikoinaan kysyin hammaslääkäriltä mielipidettä Urtekramin hammastahnasta, hän ei sanonut siitä juuta eikä jaata, mutta mietti ääneen mikä mahtaa olla tahnan hankausarvo. En silloin ajatellut sitä sen kummemmin, mutta jokin aika sitten törmäsin termiin nimeltä RDA.

RDA on lyhenne sanoista Relative Dentin Abrasivity tai Radioactive Dentin Abrasivity. Lyhyesti selitettynä se on luku, joka kertoo kuinka paljon hammastahna kuluttaa hampaita. Yotuelin esitteen mukaan sen pitäisi kuulemma olla alle 100, toisten lähteiden mukaan taas korkeintaan 200.

Eli juuri tämä oli se asia mietitytti hammaslääkäriä, ja nyt se alkoi mietityttämään minuakin. Siksi kysyin asiaa sekä Kingfisheriltä että Urtekramilta.

Urtekramilta vastattiin, että heidän hammastahnansa RDA on noin 50. Kingfisherin (äärimmäisen ystävällinen) asiakaspalvelu osasi pienen selvittelyn jälkeen kertoa vain sen, että juuri sitä asiaa he eivät ole hammastahnoistaan tutkineet. Luulen kuitenkin, että siinäkin RDA on korkeintaan 50, koska Urtekramin tahna tuntuu paljon karkeammalta ja kummassakin tahnassa on samankaltaisia aineksia.

Eli voin jatkaa ko. ekotahnojen käyttöä hyvillä mielin ilman pelkoa siitä, että kohta on vain juuret jäljellä.


Vielä muovipussien kierrätyksestä (jatkoa)

Torstai, 9.10.2008

Edelliseen kirjoitukseeni viitaten: jäi mietittymään, että olinko sittenkin ymmärtänyt oikein että pakastepussit voi kierrättää, joten lähetin vähän lisäkysymyksiä:

Kiitos tyhjentävästä vastauksesta. Vielä jäi kuitenkin vähän epäselväksi, että voinko kierrättää pakastepussit, jotka ovat HD-polyeteeniä (PE-HD, 02)? Entä voiko tuorekelmua, joka on polyeteeniä (PE) kierrättää? Lisäksi, voiko tuosta muovin numeromerkinnästä päätellä sen, että soveltuuko muovi kierrätykseen?

Meidän taloudessa nimittäin menee melko paljon pakastepusseja ja tuorekelmua, kun leipää pakastetaan ja pilkottuja vihanneksia ja salaattia säästetään seuraaville päiville. Joka kerta ei oteta uutta pussia ja kelmua, mutta olen silti yrittänyt keksiä tuohon jonkin ratkaisun joka ei toisaalta nostaisi tiskimäärää kovin paljon. Vielä ei ole tullut mitään sopivaa mieleen. Niin, vielä kun tässä nykyisessä taloyhtiössä ei lajitella energiajaetta/jätettä erikseen, eli kaikki muovi menee sekajätteeseen.

Yhtä kaikki, vastaukseksi sain: 

Muovin numeromerkinnästä ja kirjainkoodista voi päätellä millä tavoin muovituotetta voi kierrättää. Kaikki muovikassit ovat polyeteeniä eli PE-HD:tä (02) tai PE-LD:tä (04). Mainitsemanne pakastepussit ja tuorekelmukin on siis samaa muovia kuin muovikassit, eli periaatteessa vastaus on kyllä eli nämä voisi kierrättää muovikassien kanssa. Emme kuitenkaan voi mennä takuuseen, että kaikki pakastepussit ovat samaa muovia, joten laadun varmentamiseksi olemme tehneet selkeän lajitteluohjeen: muovikassien keräykseen vain muovikassit. Tämä on erityisen tärkeää, sillä varsinkin elintarvikemuoveissa on usein käytetty monia eri muovilaatuja, joten mikäli sellaista muovia päätyisi muovikassien keräykseen, olisi vaarana, että keräyserän laatu menisi pilalle. Näin ollen pidämme lajitteluohjeen selkeänä, jolloin lajittelukin onnistuu paremmin.

Energiajakeeseen voi lajitella kaikki muut muovit paitsi PVC:n, jonka numero on 03.

Eli tuon perusteella uskaltanen laittaa Pirkan pakastepussit ja tuorekelmut kierrätettävien muovipussien joukkoon. Pitää kuitenkin vielä Keskolta varmuuden vuoksi kysyä, että onhan heidän muovinsa varmasti riittävän puhdasta kierrätettäväksi. Olisi kurja jälkeenpäin kuulla, että siinä onkin jotain sellaista miksi sitä ei voi kierrättää ja että olisin pilannut niillä useammankin muovipussikuorman.

Muita muoveja en kuitenkaan ala omin päin kierrättämään, vaikka ne olisivatkin oikeanlaista tyyppiä, ennen kuin joku auktoriteetti sanoo että se on ok.


Vielä muovipussien kierrätyksestä

Maanantai, 6.10.2008

Mieltämme askarrutti, että minkälaisia muovipusseja voi tarkkaan ottaen laittaa keräykseen, joten parempi puoliskoni otti ja kysyi asiaa www.muovipussikiertoon.fi -sivuston palautelomakkeen kautta. Alla heidän vastauksensa, jonka laitan tässä melkein kokonaan, koska se on mielestäni poikkeuksellisen tyhjentävästi esitetty.

(Huomatkaa oikein kirjoitetut yhdyssanat)

Muovikassien keräyspisteet on tarkoitettu muovikasseilla ja -pusseille sekä jätesäkeille. Näin ollen esimerkiksi ruokakauppojen vihannes- ja hedelmäosastojen hedelmäpussit voi keräykseen laittaa (hintatarra ei haittaa) mutta ei elintarvikepusseja. Myöskään muita muovituotteita (rasiat, purkit, putkilot ym) ei keräykseen voi laittaa. 

Elintarvikepussit (leipä-, pulla-, makaroni- ym pussit) sekä pakkausmateriaalina käytetyt muovit ovat rakenteeltaan erilaisia kuin muovikassit, jonka johdosta niitä ei voi laittaa muovikassien kierrätyspisteeseen. Elintarvikepusseissa on eri kerroksia sekä niissä käytetään erilaisia valmistusaineita kuin muovikasseissa. Muovi on kierrätysmateriaalina aika arka materiaali eli eri muovilaatujen sekoittaminen keskenään on uusiokäytön kannalta haasteellista.

Pääsääntönä voi käyttää, että kierrätykseen voi laittaa kaikki muovikassit ja -pussit, joissa on kahvat, poikkeuksena siis jätesäkit.

Melkein kaikki muovit (paitsi PVC-muovit) voi kierrättää energiajakeen joukossa. Esimerkiksi lähes tulkoon kaikki elintarvikkeiden pakkaamiseen käytetyt muovipakkaukset ja -pussit sopivat energiajakeen joukkoon. Muovin hyödyntäminen energiajakeena on parempi vaihtoehto kuin sekäjätteenä, sillä silloin muovi ei päädy kaatopaikalle vaan energiaksi teollisuudelle. Energiajae keräysastian voi hankkia paikkakunnasta riippuen esimerkiksi omaan taloyhtiöön, jolloin taloyhtiön jätemaksut voivat jopa alentua. 

Eli hartaasti keräämäni leipäpussit pitää vielä varastoida, mutta nurkissa pyörivät hedelmä- ja pakastepussit voi viedä keräykseen. Mukava tietää.

Kiitokset siis Chiralle vastauksesta.