Tarkemmat syyt, joiden takia päätin aloittaa bussimatkustamisen uudestaan:

1. Jos viivyn asioilla yli kaksi tuntia, bussimatka tulee halvemmaksi kuin pysäköintimaksut.
2. Jos auto on lumen ja jään peitossa, olen bussilla jo perillä siinä vaiheessa kun olen saanut oman auton vasta ajokuntoon. (Eikä se raappaaminen ole kivaa muutenkaan.)
3. Bussilla pääsee ihan keskustaan saakka, kun taas auton jättää mieluummin vähän kauemmaksi, ellei halua tuhlata aikaa parkkipaikan etsimiseen. Bussilla voi siis päästä perille nopeammin, vaikka lähtisi liikkeelle samaan aikaan.
4. Bussilla liikkuminen saastuttaa vähemmän (vaikka ei tämä kyllä paljon painanut, jos rehellisiä ollaan).

Syyt, joiden takia aikoinaan luovuin bussimatkustamisesta palasivat myös mieleen:

1. Odottelu. Kun pakkasta on yli 20 astetta, tuulee kovaa ja bussi on myöhässä, omaa, parkkihallissa lämpimänä pysyvää autoa kaipaa ihmeen paljon.
2. Muut ihmiset. Kun kello on vähän yli neljä ja joutuu seisomaan kahden hajuvesiaddiktin välissä kuskin leikkiessä Ari Vatasta, omaa, pehmeäpenkkistä ja tilavaa autoaan kaipaa kovasti.

Yllä olevista huolimatta bussilla matkaaminen on ollut yllättävän mukavaa ja leppoisaa. On vaihteeksi ihan kiva, kun matka etenee eikä tarvitse keskittyä liikenteeseen vaan voi miettiä ihan muita asioita, tai vaikka torkkua.

Vaikka pääasialliset syyt siis olivat kaikkea muuta kuin ekologiset, kirjaan tämän kuitenkin hyvällä omatunnolla ekoteoksi, kun niitä on tullut muuten tehtyä niin vähän viime aikoina.