Yksi erityinen sulka Reilun kaupan hattuun on, että tietääkseni Reilun kaupan suklaa on ainoaa suklaata, josta pystytään takaamaan, että siihen käytettävän kaakaon valmistuksessa ei ole käytetty lapsityövoimaa. Eli jopa se hyllyllä makaava Fazerin sininenkin saattaa olla yksi lenkki likaisessa lapsiorjaketjussa. Hakusanoilla blood chocolate tai cocoa child labour löytyy paljon artikkeleita aiheesta.

En osaa sanoa, onko Reilun kaupan tuotteiden ostaminen oikea tapa edistää vähempiosaisten asemaa, mutta haluan ainakin yrittää antaa sellaisen kuvan viestin, että olen valmis maksamaan ruoastani vähän enemmän, jos sillä pystytään parantamaan ihmisten oloja muualla maailmassa. En myöskään halua, että muut joutuvat kärsimään siitä, että minä en halua maksaa ruoastani hintaa, joka sillä olisi ilman ihmisoikeuksien polkemista.

Koska olen kuitenkin ihminen, aion edelleen pitää ensisijaisesti huolta omasta hyvinvoinnistani. Siksi aion sitoutua jatkossa ostamaan Reilun kaupan tuotteita ainoastaan tietyin reunaehdoin.

Jos jollekin tuotteelle on olemassa Reilun kaupan vaihtoehto, otan sen mukaani tavallisen sijaan, jos:

1. Reilun kaupan tuotteen hinta ei ole huomattavasti korkeampi kuin tavallisen tuotteen
2. Reilun kaupan tuotteen laatu tai toiminnallisuus ei mainittavasti poikkea tavallisesta tuotteesta
3. Reilun kaupan tuote on sillä hetkellä saatavissa siitä kaupasta, jossa asioin
4. Reilun kaupan tuote on aidosti paras vaihtoehto

Hinta on tapauskohtainen. Esimerkiksi vaikka Reilun kaupan sokeri on kahdesta kolmeen kertaan niin kallista kuin tavallinen sokeri, voin sitä ostaakin, koska sokeria menee vuodessa melko vähän eikä se tee siksi kovin isoa lovea lompakkooni. Toiset Reilun kaupan tuotteet, esimerkiksi jäätelö, ovat taas sen verran tyyriitä, että tällä lottovoittohistorialla ne saavat jäädä toistaiseksi hyllylle.

Sattuneesta syystä varsinkin Reilun kaupan hedelmät saattavat notkua hyllyllä aika pitkään, jonka takia ne voivat olla jokseenkin kypsässä tilassa. Jos mieli tekee viinirypäleitä ja Reilun kaupan versiot ovat jo valmiiksi ylikypsiä, ostan tavallisia. Banaanien suhteen voin olla tiukempi, sillä niitä saa yleensä jostain lähikaupasta, joten jos yhdestä kaupasta ei löydy Reilun kaupan banaaneja, voin jättää banaanit ostamatta. Ruokien laatuerot lienevät lähinnä tottumuskysymyksiä, joista varmaan pääsee ajan kanssa yli, mutta muissa tuotteissa, esimerkiksi Reilun kaupan puuvillasta valmistetuissa tekstiileissä, voi olla jotain ominaisuuksia joiden takia en halua niitä ostaa.

Vaikka Reilun kaupan tuote olisi olemassa, niin sitä ei ole välttämättä juuri sillä hetkellä siinä kaupassa missä asioin. Jos sillä hetkellä todella tarvitsen tuotetta, en aio jättää sen ostamista väliin vaikka se ei olisikaan Reilua kauppaa. Omat tarpeet ensin. Toisaalta, jos tarve ei ole akuutti, niin kyllä sitä tuotetta voi odottaa tai etsiäkin.

En ole täysin varma, onko Reilun kaupan tuote aina se paras vaihtoehto. Jos esimerkiksi laitetaan kotimainen tuote, luomutuote, kotimainen luomutuote ja Reilun kaupan tuote rinnakkain, niin onko Reilun kaupan tuote joka tapauksessa paras vaihtoehto? Kotimaiset tuotteet ja Reilun kaupan tuotteet eivät onneksi kovin usein asetu vastakkain, mutta joitakin ulkomaisia tuotteita saa sekä luomuvaihtoehtona että Reilun kaupan vaihtoehtona. Kumpi tällöin pitäisi ostaa?

Katsotaan nyt sitten, että kuinka paljon parempi mieli tästä tulee. Toivottavasti edes siitä Ahmudin opiskelusta koituu jotain hyvää.

Minun oli tarkoitus kirjoittaa, kuinka hieno juttu Reilu kauppa on ja kuinka mukavaa on, että kyseisellä merkillä varustettuja tuotteita alkaa löytyä kaupoista koko ajan vain enemmän. Olen tähän asti ollut kovasti Reilun kaupan puolella ja aikomuksenani oli vaihtaa kaikki mahdolliset tuotteet Reilun kaupan vaihtoehtoon, jos vain sellainen kaupasta löytyy.

Olen kuitenkin päättänyt jättää toistaiseksi Reilun kaupan tuotteet sikseen ja siirtyä takaisin tavallisiin tuotteisiin, kunnes saan parempaa tietoa siitä kuinka reilua Reilu kauppa oikeasti on. Syynä tähän on löytämäni kritiikki, joka on saanut ainakin minut ajattelemaan.

Tässä joitakin linkkejä, lisää löytyy Googlen avulla:

• Kierot banaanit
• Reilu kauppa – reilua vai epäreilua?
• Fair Trade… or Foul?
• ‘Fair’ coffee workers paid below minimum wage

Vaikuttaa siltä, että Reilu kauppa -järjestöllä on vaikeuksia (tai haluttomuutta) valvoa sertifioimiensa tuottajien toimintaa. Jotkin tuotteet ovat aivan yhtä epäreiluja kuin muutkin, toisaalla kuluttajan maksama lisähinta menee aivan jonnekin muualle kuin mihin sen mainospuheiden mukaan pitäisi mennä.

Jotkut ovat myös asettaneet koko Reilun kaupan idean kyseenalaiseksi, pitäen sitä vain hyväuskoisten kuluttajien höynäyttämisenä. Pakkohan se on myöntää, että tuollaisella tavalla se olisi nimenomaan helppo tehdä. Kun tarvitsee vain tarkistaa että ostetussa tuotteessa on tietynlainen tarra, voi lopun päivää nauttia hyvästä omasta tunnosta ilman omien aivojen vaivaamista. Ainakin minuun sellainen vetoaa, ja siksi tunnen itseni nyt jollain tavalla uhriksi.

Minulla ei ole vielä riittävästi luotettavaa aineistoa, jotta osaisin tehdä mitään varmaa päätöstä. Kunnes saan selkeämmän mielipiteen muodostettua, aion kuitenkin jättää Reilun kaupan tuotteet kaupan hyllylle.

Entäs luomu?

Tämä kaikki on saanut minut myös miettimään luomun ostamisen järkevyyttä. Se on varmasti tietyssä mielessä eettisempää, mutta onko se niin paljon parempaa kuin annetaan ymmärtää? Kuinka epäeettistä normaali suomalainen maatalous oikeasti on? On todellinen vaihtoehto, että olen luomunkin suhteen propagandan uhri.

Luomun vastustajiakin löytyy, mutta löytämäni kritiikin voisi tiivistää seuraaviin:

• luomumenetelmillä sadot ovat pienempiä eikä ruokaa riitä kaikille
• luomutuotteista ei saa riittävästi seleeniä (jota ei ole Suomen maaperässä luonnostaan kovin paljon, jonka takia sitä on lisätty lannotteisiin)
• kupillisesta kahvia saa enemmän karsinogeenejä kuin vuoden annoksesta tehotuotantokasviksia
• luomu ei maistu paremmalle
• on hölmöä hylätä nykytekniikka ja käyttää muinaisia viljelymenetelmiä

Tiedon etsiminen on minulla vielä vaiheessa, joten muitakin argumentteja varmasti on olemassa.

En aio tässä paneutua tuohon sen enempää, mutta olen kuitenkin päättänyt laittaa myös luomun ostamisen odottamaan tarkempaa tietoa sen hyödyllisyydestä. Poikkeuksen tässä teen luomumunien osalta, sillä luulen (en tiedä) että pienikin muutos parempaan kanojen elämässä voi olla vain hyvä asia. Luomumaitoa pitää vielä harkita, sillä kun kysyin asiaa Valiolta:

Kuinka paljon parempi valinta tuottamanne luomumaito ja -piimä ovat
ympäristön ja eläintensuojelun kannalta? Mistä kaikesta kerääntyy noin
100% kalliimpi hinta tavalliseen maitoon ja piimään verrattuna?

He vastasivat:

Blaa blaa blaa. Blaa blaa bla lainsäädäntö blaa bla blaba blaa. Tietoa löytyy http://www.evira.fi/portal/fi/kasvintuotanto_ja_rehut/luomu/ bla bla blaa. Bla blaa tuotantokustannukset bla. Blah.

Tunnelmallista joulun odotusta!

En oikein saanut tyhjentävää vastausta, mutta en oikeasti sellaista odottanutkaan. Se mitä pohdin itsekseni on, että kuinka paljon huonommat olot tavallisilla suomalaisilla lypsylehmillä on luomulehmiin verrattuna? Pitänee ottaa tästäkin asiasta itse selvää.

On se kumma, kun kukaan ei tässä maailmassa tee asioita valmiiksi puolestani, ei ainakaan niin kuin ne haluaisin tehtävän. Toivottavasti aivoni eivät kulu, kun niitä näköjään joutuu käyttämään enemmän kuin oikeasti pitäisi olla tarpeen.

Lisäys 24.1.2008: Olen nyt kuitenkin ostanut luomumaitoa, perusteluna sama kuin luomumunille.