Vastuuvapauslauseke

En ole kemisti, enkä ole kovin hyvin perehtynyt muutenkaan kemianteollisuuteen. Käyttämäni termit ja suomennokset saattavat siis olla täysin vääriä. Tässä mainittujen tuotteiden kohdalla aineen käyttötarkoitus saattaa olla eri kuin mitä olen kirjoittanut, mutta koska en ole löytänyt valmistajien selvityksiä aineiden käyttötarkoituksista, on ollut pakko arvailla.

Olen kuitenkin yrittänyt tehdä mahdollisimman huolellista selvitystyötä ja mahdolliset virheet eivät ole tarkoituksellisia. Korjaukset otetaan erittäin mielellään vastaan. Aion myös itse tehdä jatkotutkimusta sellaisten ainesosien kohdalla, joiden käyttötarkoitus on minulle epäselvä.

Mutta itse asiaan…

Dove Beauty Care Shower Cream Oil

Sisältää neljänneksen kosteusvoidetta, mikä voi osaltaan vaikuttaa monimutkaiseen koostumukseen.

Aqua

Vesi.

Helianthus Annuus Seed Oil

Auringonkukansiemenöljyä. Uskoisin, että käytetään tässä kosteuttavana aineena.

Sodium Laureth Sulfate

Natriumlauryylieetterisulfaatti. Varsinainen pesuaine, saa aikaan pesuaineen vaahtoamisen. Voi ilmeisesti aiheuttaa joillekin ihmisille allergisia oireita, mutta tätä ei voi juurikaan korvata millään.

Glycerin

Glyseroli. Kuuluu alkoholeihin. Wikipediassa sanotaan, että “Glyserolia käytetään esimerkiksi ihovoiteissa, hammastahnoissa ja tupakassa kosteutta sitovana aineena.”

Cocamidopropyl Betaine

Kookosöljystä saatavien rasvahappojen amidien ja trimetyyliglyseenin sekoitus. Käytetään tensidinä, eli pienentämään nesteen pintajännitettä, mikä tekee siitä helpommin levitettävää.

Lauric Acid

Dodekaanihappo. Tyydyttynyt rasvahappo, jota saadaan mm. kookosöljystä ja palmuöljystä. Sitä löytyy myös ihmisen ja lehmän maidosta. Sen avulla
saadaan rasva liukenemaan veteen.

Cocamide MEA

Cocamide monoethanolamine. Tuotetaan kookosöljyn rasvahapoista. Käytetään vaahtoa muodostavana aineena.

Parfum

Hajustetta. Voi sisältää käytännössä mitä vain.

Petrolatum

Vaseliinia. Yleinen glyserolin korvike (halvemmissa) kosteusvoiteissa. Myös vaseliinin tarkoitus on sitoa kosteutta.

Prunus Amygdalus Dulcis Oil

Manteliöljyä. Käytetään kosteuttavana aineena.

Lanolin Alcohol

Lanoliini on villaeläinten (kuten lampaat) tuottamaa rasvaa, ja lanoliinialkoholi on sen johdannainen. Käytetään kosmetiikkatuotteissa sakeuttamaan koostumusta ja tekemään siitä kermaisempaa ja kiiltävämpää.⁽¹

Isostearic Acid

Iso-oktadekaanihappo tai isosteariinihappo. Steariinihappo on rasvahappo, jota käytetään yleisesti kosmetiikkatuotteissa. Suihkusaippuassa sen todennäköisin käyttötarkoitus on toimia liukastavana ja/tai puhdistavana aineena.

Guar Hydroxypropyltrimonium Chloride

Guarkumi, 2-hydroksi-3-(trimetyyliammonio)propyylieetteri. Vesiliukoinen guarkumin johdannainen, jota käytetään yleisesti “hoitavana” aineena shampoissa (esim. kampaamista helpottamaan ). Sitä käytetään myös sakeuttavana aineena kosmetiikassa ja ruokatuotteissa, kuten kastikkeissa.

BHT

Butyloitu hydroksitolueeni, antioksidantti. Käytetään ruokateollisuudessa säilöntäaineena, tarkka käyttötarkoitus kosmetiikassa ei ole minulla tiedossa.

Citric Acid

Sitruunahappo. Käytetään saippuoissa kelatoimaan veden metalleja, jolloin vaahtoa muodostuu helpommin ja puhdistavat aineet toimivat paremmin.

Disodium EDTA

Dinatriumedetaatti. Sama käyttötarkoitus kuin sitruunahapolla.

Benzophenone-4

Sulisobentsoni. Suojaa ihoa ultraviolettisäteilyltä (miksi sitä on suihkusaippuassa?).

Sodium Benzoate

Natriumbentsoaatti. Säilöntäaine. (Joutuessaan tekemisiin
askorbiinihapon kanssa saattaa muodostaa bentseeniä, joka on karsinogeeni.)

Alpha-Isomethyl Ionone

Hajuste.^{(2, 3}

Benzyl Salicylate

Bentsyylisalisylaatti. Mahdollisesti joko UV-säteilyä absorboiva aine tai hajusteiden liuotin.

Butylphenyl Methylpropional

2-(4-tert-butyylibentsyyli)propionaldehydi. Hajua tai makua peittävä aine. Olettaisin, että käytetään peittämään jonkin muun ainesosan ominaishajua.

Coumarin

Kumariini. Hajua tai makua peittävä aine. Käytetään myös rotanmyrkkynä, ei kuitenkaan ole ihmiselle myrkyllinen näin pienissä määrin.

Hexyl Cinnamal

Hajuste.

Limonene

Eräs hiilivety. Haisee voimakkaasti appelsiinille, jonka takia sitä käytetään hajusteena kosmetiikkatuotteissa.

Linalool

Linaloli. Käytetään kosmetiikkateollisuudessa hajusteena. Voidaan käyttää myös mm. hyönteismyrkkynä.

CI 16255

Väriaine.

CI 42053

Väriaine.

Body Shop Almond Shower Gel

Aqua

Vesi.

Sodium Laureth Sulfate

ks. edellä. (tarkoitan tällä nyt ja jatkossa edellistä tuotetta)

Glycerin

ks. edellä.

Cocamidopropyl Betaine

ks. edellä.

Cocamide DEA

Cocamide diethanolamine. Vastaava kuin Cocamide MEA (ks. edellä), mutta tuotetaan yhdistämällä kookosrasvoja eri aineeseen kuin MEA:ssa.

Coco-Glucoside

ks. edellä.

PEG-40 Hydrogenated Castor Oil

Hydrattu risiiniöljy. Käytetään lähinnä liukasteena sekä pintakäsittelyaineena.⁽⁴ En ole aivan varma mihin tätä tarvitaan suihkusaippuassa.

Phenoxyethanol

2-fenoksietanoli. Liuotin, jolla on myös antibakteerisia ominaisuuksia. Kemianteollisuus käyttää sitä moneen tarkoitukseen. Luulen, että tässä sen tarkoitus on poistaa likaa iholta.

Parfum

Hajuste.

Sodium Benzoate

ks. edellä.

Citric Acid

ks. edellä.

Hexyl Cinnamal

Hajuste.

Linalool

ks. edellä.

Benzephenone-4

ks. edellä.

Prunus Amygdalus Dulcis Extract

ks. edellä.

Butylphenyl Methylpropional

ks. edellä.

Disodium EDTA

ks. edellä.

Limonene

ks. edellä.

Coumarin

ks. edellä.

CI 15985

Väriaine (auringonlaskun keltainen).

CI 17200

Väriaine.

CI 42053

Väriaine.

Urtekram Aloe Vera Shower Gel

Aqua

Vesi.

Aloe Barbadensis Gel

Aloe Vera -geeliä. Käyttötarkoitus tuntematon.

Cocamidopropyl Betaine

Ks. edellä.

Sodium Coco-sulfate

Oletan, että tämän suomenkielinen nimi on natriumkookossulfaatti. Sen alkuperä on kookospähkinät ja sitä käytetään puhdistavana aineena, kuten natriumlauryylieetterisulfaattia, mutta on ilmeisesti turvallisempi ja luonnonmukaisempi vaihtoehto.⁽⁵

Glycerin

Ks. edellä.

Coco Glucoside

Glukosidi on glukoosista johdettu glykosidi. En ymmärrä mitä tämä aine tarkkaan ottaen on (veikkaan, että kookossokerin (jos sellaista on) johdannainen), mutta sitä käytetään vaahtoavana aineena.

Citric Acid

Ks. edellä.

Melissa Officinalis Extract

Sitruunamelissauute. Käytetään tässä hajusteena.

Mentha Piperita Extract

Piparminttu-uute. Käytetään tässä hajusteena.

Citrus Aurantium Dulcis Oil

Appelsiinista tai sen kuoresta uutettua öljyä. Käytetään tässä hajusteena.

Geraniol

Kasveissa esiintyvä yhdiste. Käytetään sekä hajusteena että “ihoa piristävänä aineena”.

Linalool

Ks. edellä.

Limonene

Ks. edellä.

Lähteet

Olen käyttänyt tiedonhankintaan pääasiassa englannin- ja suomenkielistä Wikipediaa, sekä ainesosien nimien suomentamiseen Euroopan komission INCI-listaa. Olen käyttänyt INCI-listaa myös joidenkin ainesosien käyttötarkoitusta selvittäessä.

Tiettyjen ainesosien kohdalla lähteinä olen käyttänyt myös seuraavia www-sivuja:

1. http://en.mimi.hu/beauty/lanolin_alcohol.html
2. http://www.cosmeticsdatabase.com/ingredient.php?ingred06=700295
3. http://www.cosmeticsinfo.org/ingredient_details.php?ingredient_id=1788
4. http://www.realself.com/ingredient/peg-40-hydrogenated-castor-oil
5. http://www.mnn.com/lifestyle/health/stories/safe-shampoo

Kingfisher-hammastahnojen hinta on noussut Ruohonjuuressa sen verran, että ne maksavat jo yli 9 euroa. Tämä on niin hurja hinta hammastahnasta, että oli pakko kysellä miksi hintaa on nostettu. Ruohonjuuresta vastattiin, että

Kingfisherin maahantuoja Makrobios on nostanut Kingfisher-hammastahnojen tukkuhintoja kahteen kertaan huhtikuun 2008 jälkeen, joten myös me olemme joutuneet näin menettelemään. Maahantuoja on perustellut hinnannostojaan tavarantoimittajansa hinnannostolla sekä kuljetus yms. logististen kustannusten jyrkällä nousulla (polttoaineen hinta yms.)

Ihmetyttää kyllä, että kuinka monien käsien kautta hammastahnat kulkevat, jotta niiden hinta kasvaa noin suureksi. Punnitse & Säästä -ketju tuo hammastahnat itse maahan, ja siellä saman kokoinen tuubi maksaa edelleen 3,95 euroa.

RDA

Kun aikoinaan kysyin hammaslääkäriltä mielipidettä Urtekramin hammastahnasta, hän ei sanonut siitä juuta eikä jaata, mutta mietti ääneen mikä mahtaa olla tahnan hankausarvo. En silloin ajatellut sitä sen kummemmin, mutta jokin aika sitten törmäsin termiin nimeltä RDA.

RDA on lyhenne sanoista Relative Dentin Abrasivity tai Radioactive Dentin Abrasivity. Lyhyesti selitettynä se on luku, joka kertoo kuinka paljon hammastahna kuluttaa hampaita. Yotuelin esitteen mukaan sen pitäisi kuulemma olla alle 100, toisten lähteiden mukaan taas korkeintaan 200.

Eli juuri tämä oli se asia mietitytti hammaslääkäriä, ja nyt se alkoi mietityttämään minuakin. Siksi kysyin asiaa sekä Kingfisheriltä että Urtekramilta.

Urtekramilta vastattiin, että heidän hammastahnansa RDA on noin 50. Kingfisherin (äärimmäisen ystävällinen) asiakaspalvelu osasi pienen selvittelyn jälkeen kertoa vain sen, että juuri sitä asiaa he eivät ole hammastahnoistaan tutkineet. Luulen kuitenkin, että siinäkin RDA on korkeintaan 50, koska Urtekramin tahna tuntuu paljon karkeammalta ja kummassakin tahnassa on samankaltaisia aineksia.

Eli voin jatkaa ko. ekotahnojen käyttöä hyvillä mielin ilman pelkoa siitä, että kohta on vain juuret jäljellä.

Sen todettuani ostin vuoroaan odottamaan Urtekramin suihkugeeliä, mutta sen hinta on noussut yli kymmeneen euroon. Tällä kerralla raaskin selkänahasta sen verran repiä, mutta tuo on nyt sen verran ylittänyt kipukynnyksen, että ensi kerralla jää väliin.

Nyt pitää siis taas etsiä jotain korvaavaa tuotetta, kun sekä Ole hyvän että Urtekramin tuotteet ovat minun käytössäni liian kalliita.

Kun aiemmin valitin, että Ole Hyvän vartaloshampoo ei vaahtoa, niin Kingfisherin hammastahna vaahtoaa niin paljon että pelottaa. Mikään aiemmin käyttämäni hammastahna ei ole vaahdonnut näin paljon. Eli tämän hammastahnan kanssa ei ainakaan pääse tulemaan sellaista tunnetta, että tahna haihtuisi jonnekin pesun aikana ja päätyisi pesemään pelkällä vedellä.

Tahnapaketissa on British Dental Health Foundationin merkki, joka Kingfisherin nettisivujen mukaan on merkki siitä, että tahna on oikeasti hyvä ja toimiva, vaikka ekotahnaa onkin. Samaisilla nettisivuilla mainitaan myös, että tahnassa on natriumlauryylisulfaattia (sodium lauryl sulfate), koska vaikka siitä liikkuu monenlaisia huhuja, missään tutkimuksissa ei ole todettu siitä olevan haittaa ihmisille.

Mukavana yllätyksenä paketin kyljessä olevassa aineosaluettelossa on myös ilmoitettu, että mistä aine on peräisin ja mihin sitä käytetään:

Tuollaisen soisi olevan useammassakin tuotteessa.

Kaiken kaikkiaan ihan kelpo tahna, ja kestänee pidempään kuin Urtekramin. Kova vaahtoaminen vain jostain syystä epäilyttää, ja varmaan sen takia Urtekramin tahna tuntuu luonnonmukaisemmalta. Eli kun olen tähän asti vaahdonnut vaahtoamisen puolesta, nyt vaahtoa pitäisi olla vähemmän. Koskaan ei ole hyvin.

Kolmisen viikkoa olen siis tahnaa käyttänyt, ja vastoin pelkoani, vielä ei ole alkanut henki haisemaan mädälle tai hampaita tippunut. Jostain syystä luottamus luonnonmukaisiin hammastahnoihin hampaiden terveyden ylläpitäjänä ei ole aivan yhtä vahva kuin luottamus luonnottomiin kemikaalipommeihin.

Ehkä epäluottamus johtuu osittain siitä, että tietyllä tavalla hammastahnan mieltää eräänlaiseksi lääkkeenomaiseksi tuotteeksi, ja siinä mielessä “Cocamidopropyl Betaine” kuulostaa paljon tehokkaammalta kuin “liitu”. Hampaat ovat minulle rakas osa suutani, enkä niistä siksi mielelläni luovu, joten niiden kanssa en halua ottaa turhia riskejä.

On ollut tarkoitus etsiä jostain tutkimustietoa siitä, kuinka hyviä nämä ekotahnat oikeasti ovat, tai päinvastoin, kuinka monelle kemikaalille on oikeasti tarvetta hammastahnassa. Muistelen joskus jonkun hammaslääkärin sanoneen, että hammastahnan pääasiallinen tarkoitus on fluorin levittäminen hampaisiin, ja että varsinaisen puhdistamisen tekee mekaaninen harjaus. Eli sinänsä hammastahnan ei tarvitsisi olla kovin kummoista, että se ajaisi asiansa.

Yhtä kaikki, ihan hyvin tämä on tähän asti toiminut. Suuta ei ole kuivanut yhtä paljon ja ihan puhtaan tuntuiset hampaat ovat, eli ajaa asiansa. Halvempaa ekotahnaa olisi tosin löytynyt Punnitse ja Säästä -liikkeestä, jossa tuubi Kingfisher-tahnaa maksaa 3,5 euroa.