Tekstit merkitty tagilla ‘Vihreä Kosmetiikka’

Olen nyt käyttänyt useamman kuukauden ajan Vihreän Kosmetiikan Teepuu-shampoosaippuaa. Paketissa lukee, että saippuaa pitäisi käyttää vähintään 1-10 pesukertaa, jotta hiukset puhdistuisivat kunnolla vanhoista shampoojäämistä, joten lienen tässä ajassa päässyt jo kokemaan miten saippua itsessään käyttäytyy ilman muiden kemikaalien häirintää.

Viimeisimmän ja ensimmäisen kerran välillä ei ole ollut kovin suurta eroa. Suihkussa käydessä hiukset joutuu pesemään kahteen kertaan, koska ensimmäisellä kerralla ei tule riittävän puhtaan tuntuiset hiukset. Toisen kerran jälkeen hiukset vastaavasti ovat sen oloiset, että rasvaa lähti jo sisäelimien ympäriltä ja hiukset puhdistuivat tulevilta lapsenlapsiltakin. Toisin sanoen, tällä saippualla hiukset kyllä tulevat puhtaaksi.

Ongelma on, että hiukset eivät pysy puhtaana. Jo seuraavana päivänä on sellainen tunne, että uusi pesu olisi tarpeen. Olen yleensä pessyt joka toinen päivä hiukset, ja kyllä tälläkin saa niin sinniteltyä, mutta ei niin mielellään.

Outoa tässä on se, että hiukset ovat oikeasti puhtaan tuntuiset pesun jälkeen, eli kyse ei tällä kertaa ole siitä, että saippua pesisi jotenkin huonommin kuin tavallinen shampoo. Luulen, että muissa shampoissa on jotain “hoitavia” aineita, joiden ansiosta hiukset ovat pidempään puhtaamman tuntuiset, jos ei sitten oikeasti puhtaat.

Päänahkani ei ole muutenkaan tuntunut yhtään terveemmältä tämän ekoshampoon käytön aikana, oikeastaan päinvastoin. Useammat pesut ja saippuan kuivattava vaikutus — varsinkin näin talvella — on jättänyt päänahan kovin kuivaksi. Tämä saattaa tosin johtua myös Teepuu-aineksen vaikutuksesta, eli jollain toisella vaikuttavalla aineella höystetty shampoosaippua olisi voinut olla hellävaraisempi.

Yhtä kaikki, aion käyttää (melko riittoisan) saippuan kesällä loppuun, mutta en varmaankaan osta sitä enää uudestaan. Lopputalven on kokeiluvuorossa Urtekramin Aloe Vera -shampoo, josta annan arvion sitten myöhemmin.

Käyttämäni Body Shopin partavaahto loppui viimein, joten päätin kokeilla seuraavaksi tämänkin blogin kommenteissa suositeltua partasaippuaa. Ainoa partasaippua minkä Ruohonjuuresta löysin oli Vihreän Kosmetiikan Kamomilla Parranajo / Lady Shave -saippua, josta sanotaan seuraavaa:

Pehmeä- ja runsasvaahtoinen, Bentonite savi [sic] tekee iholle silkkisen liukkaan pinnan, kamomilla yrtti [sic] ja eteeriset öljyt rauhoittavat sekä tasapainottavat ihoa parranajon jälkeen.

Saippuan pakkauksessa annetaan ymmärtää, että saippua on valmistettu Suomessa sertifioiduista luomuraaka-aineista. Se on pakattu ympäristöystävällisesti vain pahvikääreeseen.

Saippuan tuoksu on mieto ja melko neutraali. Hintaa palalla on 5,50 euroa, ja sen pitäisi ymmärtääkseni kestää normaalikäytössä puolesta vuodesta vuoteen.

Siihen ne hyvät puolet loppuvatkin.

Kokeilin kaikkiaan kolmea erilaista tapaa vaahdottaa saippuaa:

1. Hieromalla märkää/kosteaa sutia saippuaa vasten (ns. oikea tapa).
2. Vaahdottamalla saippuaa käsissä ja levittämällä saippuaa/vaahtoa kasvoihin käsillä.
3. Raaputtamalla palasen saippuaa kipon pohjalle ja pyörittelemällä sitä märän sudin kanssa.

Näistä tapa numero kaksi oli ylivoimaisesti huonoin idea. Saippua ei vaahdonnut juuri lainkaan ja kuivui hyvin nopeasti jättäen eräänlaisen naamion kasvoille. En muista milloin viimeksi kasvot olisivat tuntuneet yhtä kuivilta.

Parhaiten taas toimi pienen palasen vaahdottaminen, mutta ei siitäkään kunnon vaahtoa syntynyt. Aikaansaamani vaahto haihtui sitä mukaa kun sitä levitti, eikä jäljelle jääneet kaksi kuplaa riittäneet parran ajoon.

Juuri tuo vaahtoamisen puuttuminen on saippuan ongelma, vaikka sitä runsasvaahtoiseksi väitetäänkin. Yritin kaikkeni, mutta en saanut sitä vaahtoamaan kunnolla. Sillä saa kyllä kasvot melkein liiankin liukkaiksi, mutta jos liukkaus riittäisi, käyttäisin ruokaöljyä.

En tiedä miksi oma partani vaatii paksun vaahdon leikkautuakseen hyvin, mutta se on todistettu niin monta kertaa ettei sitä tosiasiaa käy kieltäminen. Erityisen hyvin tämä tuli ilmi, kun ulkomaan matkalla käytin purkkivaahtoa ja heti sen jälkeen kokeilin tätä saippuaa. Ero oli niin selkeä, että se ei voi mennä placebo-efektin piikkiin.

Tiivistettynä voisi sanoa, että naamani ei ole moneen vuoteen moneen kokenut sellaista rääkkiä kuin tämän saippuan kanssa partaa ajaessa. Punoitus, polttelu ja ajamatta jääneet karvat palasivat kylään. Luulen, että partageelillä ja muovihöylälläkin olisi tullut parempaa jälkeä.

Naisten hennompaan karvoitukseen tämä voi olla omiaan, mutta partasaippuaksi tätä ei kyllä saisi markkinoida. Sinänsä sääli, koska tähän asti kokeilluista parranajotuotteista tämä on vain pahvikääreeseen pakattuna selkeästi ekologisin.

Vika voi tietenkin olla myös tekniikassa tai muissa välineissä (lähinnä varmaan sudissa). Neuvoja otetaan mielellään vastaan, sillä kovasti haluaisin tämän tuotteen toimivan.

Toivottavasti ostamani saman valmistajan shampoosaippua toimii paremmin.

Lisäys 14.9.2010

Annoin saippualle vielä mahdollisuuden kokeilemalla Villen kommentissaan antaman linkin takana olleita tekniikoita. Lähinnä uutta oli saippuan pehmentäminen kuumalla vedellä.

Luulen, että sain tällä kertaa saippuan vaahtoamaan hieman enemmän, mutta valitettavasti se ei auttanut. Vaahto oli silti niin onnettoman ohutta, että vaikka se pysyikin vähän paremmin iholla kuin edellisellä yrittämällä, tuntui silti kuin sitä ei olisi ollut lainkaan.

Edelleen, ohut karva leikkaantui ihan ok, mutta suun ympärillä ja leuassa oleva paksumpi karva ei antanut periksi samalla lailla kuin esimerkiksi Laveran partavaahdon kanssa, joka sekin on ihan ehtaa ekovaahtoa.

Vielä täytyy erikseen surkutella sitä, kuinka ikävältä naamassa taas tuntui ajon jälkeen.

Kyllä tälle on pakko keksiä jotain muuta käyttöä, valitettavasti.